Kaavoihin kangistuminen on huono keino tuottavuuden nostamiseen
Yhteiskuntajärjestelmämme haaste on se, että sen säilyttäminen edellyttää noin kolmen prosentin vuosittaista bruttokansantuotteen kasvua
Viime vuosikymmenen puolivälistä kolmannes kansantuotteen kasvusta on tullut työntuntien lisääntymisestä. Vain kaksi prosenttia on ollut tuottavuuden kohentumisesta.
– Tuottavuuden kasvusta puolet on tällä vuosikymmenellä liittynyt ICT:hen. Tietotekniikan avulla voidaan poistaa turhaa työtä, siirtää osa työstä asiakkaalle ja jakaa loppu optimaalisella tavalla eri paikoissa tehtäväksi, Teknologiateollisuus ry:n varapuheenjohtaja ja F-Secure Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sanoo.
Siilasmaa arvioi myös, että lama laskee muutosvastarintaa. Nyt on hyvä tilaisuus muuttaa totuttuja toimintatapoja. Hän muistuttaa myös valtion merkittävästä roolista toimintatapojen uudistamisen mahdollistajana sekä sen roolista tietoyhteiskunnan rakentajana.
Trainers’ House Oyj:n toimitusjohtaja Jari Sarasvuo puolestaan näkee, että tuottavuus ei voi parantua kuin strategisella työllä. Päivittäistä työtä voi junailla vähän tehokkaammin ja käyttää ihmisten nykyisiä resursseja järkevämmin. Tuottavuuden nostamiseen ei kuitenkaan riitä se, että juostaan lujempaa nykyisessä pelissä.
Tuottavuuden nostamisessa on Sarasvuon mukaan melkein aina kyse innovaatioista ja markkinoinnista. Innovaatio liittyy parempaan tapaan tuottaa arvoa. Markkinointi liittyy siihen, että uudelle arvolle löytyy maksaja. Innovaatioiden markkinointi kiteytyy kuinka tulevaisuutta johdetaan yrityksen sisällä, mutta myös miten sitä johdetaan yrityksen ulkopuolella.
– Yrityksen tulevaisuuden johtamisessa pyritään saamaan entistä suurempi joukko ihmisiä kiinnostumaan yrityksestä. Viesti pitää saada läpi siellä, missä sitä ei alun perin haluta ottaa vastaan, Sarasvuo sanoo
Kun ulkoinen johtaminen on markkinointia, niin sisäinen johtaminen on valmentavaa johtamista. Ihmisille opetetaan niitä asenteita ja toimintamalleja, joilla seuraava vaihe onnistuu. Nousukaudella uusilla ideoilla ei ole kysyntää, sillä yritykset eivät halua muuttaa vanhoja, tuottoisiksi havaitsemiaan käytäntöjä. Sarasvuo huomauttaa, että kun kansantalous supistuu yhdessä kuukaudessa kymmenen prosenttia, ilmassa leijuu myös mahdollisuuksia.
ICT:n tuottavuusvaikutuksesta noin puolet on ollut valmistavassa teollisuudessa. Risto Siilasmaa uskoo, että siellä kasvua ei ole enää näkyvissä. Toinen puolikas vaikuttavuudesta on ohjelmistojen ja tietotekniikan avulla synnytettävää tuottavuutta läpi koko yhteiskunnan. Niinpä noin puolen prosenttiyksikön tuottavuuskasvusta pitäisi saada kokoon noin kaksi prosenttiyksikköä.
– Käytännössä nelinkertaistuminen on mahdotonta lyhyessä ajassa, mutta kymmenessä tai viidessätoista vuodessa se voisi onnistua, Risto Siilasmaa arvioi. Kaikissa yrityksissä on vajaasti käytettyjä resursseja.
IT:n yksi tehtävä on paikallistaa nämä resurssit, jotta niitä voitaisiin käyttää paremmin.
Sarasvuo huomauttaa, että esimerkiksi osaamisenjohtamisjärjestelmällä voidaan yrityksen osaaminen paikallistaa ja kanavoida kulloistenkin projektien tarpeisiin. Työnteko on menossa entistä polykronistisempaan ja ubiikimpaan suuntaan, mikä tarkoittaa, että työntekijät voivat olla käytännössä missä tahansa. Myös tällaisen työvoiman johtamiseen tarvitaan tietoteknisiä välineitä.
Siilasmaa siteeraa Helsingin kauppakorkeakoulun professorin Matti Pohjolan käyttämää esimerkkiä tuottavuuden kasvusta. Tekstiilitehtaissa höyrykone pyöritti akselin kautta hihnavetoisia koneita.
Kun höyrykone vaihdettiin sähkömoottoriin, tuottavuus ei juuri parantunut, kun vanha akselijärjestelmä pysyi ennallaan. Vasta kun keksittiin, että sähkömoottorien avulla koneita voi sijoitella vapaasti tehdastilaan, tuottavuus alkoi nousta.
Opetuksena on, että kun uusia järjestelmiä otetaan käyttöön, täytyy pitää huolta siitä, ettei vain automatisoida vanhoja käytäntöjä. Vasta kun prosessitkin uudistetaan, saavutetaan todellista tuottavuuden kasvua. Siilasmaa antaa toisenkin esimerkin virkatodistuksista, joita tarvittiin erilaisten henkilökohtaisten asioiden todistamiseen.
– Nyt virkatodistuksia ei enää ole, mikä merkitsee, että koko se työpanos, joka ennen kului niiden kirjoittamiseen, voidaan käyttää uudella tavalla. Yhteiskunta ei ole menettänyt mitään. Samalla tavalla voidaan monia vanhoja työtehtäviä poistaa. Ja lisätä tuottavuutta, Siilasmaa sanoo.
