Osaamisen tehtaat tulevat

– Tutkimustieto siirtyy saumattomasti opetukseen, kun ulkomaisten oppikirjojen lisäksi voidaan hyödyntää kotimaista tietoa, jonka tuottamisessa ollaan itse konkreettisesti mukana, kertoo tietojärjestelmätieteen professori Virpi Tuunainen Helsingin kauppakorkeakoulusta (HSE).

Tuunainen on osittain virkavapaalla varsinaisesta työstään ja toimii “Aalto-professorina” kehittämässä Service Factorya. Se on uusin kolmesta pajasta, jossa yhdistävät osaamisensa kolme korkeakoulua, HSE:n lisäksi TaiK sekä TKK.

– Vaikka kyseessä onkin Service Factory eikä Technology Factory, on merkittävä osa palveluista ICT:n mahdollistamia tai tukemia. Monet tuotteet palveluistuvat hyvin pitkälti tekniikan avulla, sanoo Tuunainen.

Service Factoryn keskeisimpiä tutkimusalueita ovat digitalisoituva palvelutalous ja n teollisten yritysten muuntuminen palveluliiketoiminnan logiikkaa noudattaviksi. Palvelut ovat trendikäs kiinnostuksen kohde monilla tieteenaloilla.

Vaikka Tuunainen varoo väittämästä Service Factoryn toimintaa täysin ainutlaatuiseksi, hän myöntää että kombinaatio, jossa myös taide on edustettuna on maailmanlaajuisestikin harvinainen.
Palvelukeskeinen toimintatapa näkyy perinteisten palvelualojen lisäksi esimerkiksi uusissa digitaalisissa palveluissa, julkisissa hyvinvointi- ja hallintopalveluissa sekä tietämyspohjaisissa yrityspalveluissa, mikä edellyttää toimivaa tieteidenvälistä yhteistyötä.

– Sen lisäksi että meille on nyt tarjolla monia uudenlaisia digitaalisia palveluita, olemme monella alueella siirtymässä itsepalvelusta takaisin palvelutalouteen. Esimerkiksi tilaamalla netistä päivittäistavaroita haemme jälleen palveluita, havainnollistaa Tuunainen.

Hän sanoo, että koko alan käsitteistö ja tarkemmat tieteelliset määritelmät ovat vielä haussa.

– Esimerkiksi service sciencea on vaikea määritellä, kun palvelu yleensäkin on terminä laaja. Halutaanko esimerkiksi ohjelmistoja kutsua palveluiksi?

Lähes jokaisessa Service Factoryn projektissa on mukana joku institutionaalinen rahoittaja, esimerkiksi Tekes, Sitra tai EU. Myös yritysmaailma on ollut Tuunaisen mukaan erittäin kiinnostunut, eikä ihme.

– Tavoitteenamme on tehdä tieteellisesti merkittävää tutkimusta, joka on myös relevanttia ja josta yritykset ovat kiinnostuneita. Yritysyleisölle ja akateemiselle yleisölle kirjoitetaan tietysti eri raportit, mutta tutkimusaiheen täytyy kiinnostaa kumpaakin, tiivistää Tuunainen.

Virpi Tuunainen
Tietojärjestelmätieteen professori vuodesta 2000 (HSE).
Elektronisen liiketoiminnan tutkimuksen huippunimiä.
Tehnyt tutkimusta myös Hong Kongissa, Yhdysvalloissa, Hollannissa
ja Uudessa-Seelannissa. Harrastaa tekniikkasukellusta ja budolajeja.

Teksti: Marjaana Pihlajamäki
Kuva: Soile Kallio

Design Factory on tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristö, jossa teoria kohtaa käytännön. Sen arkkitehtuuri, toimintamuodot ja menetelmät tukevat tieteidenvälistä, ongelmalähtöistä projektioppimista ja -tutkimusta.
Taideteollisesta korkeakoulusta mukana ovat tekstiili- ja vaatetussuunnittelu, teollinen muotoilu ja ympäristötaide.
Helsingin kauppakorkeakoulusta saadaan muun muassa markkinointiosaamista ja kansainvälisen liiketoiminnan tuntemusta.
Tekniikan aloja edustavat esimerkiksi sähkötekniikka, tietotekniikka sekä arkkitehtuuri.

Media Factory linkittää tutkimuksellisuuteen taiteen, suunnittelun, teknologian ja liiketoiminnan. Tutkimuskohteina ovat erityisesti tulevaisuuden mediakäyttäytyminen, mediateollisuus ja median rooli yhteiskunnassa.
Näihin pureutuvat myös sen kaksi ensimmäistä tutkimushanketta: sähköiseen mediaan ja pelikulttuuriin keskittyvä Enactive Social Media and Gaming sekä median tuotantoa ja kulutusta tarkasteleva Doing Cross-Media: Technology, Production and Consumption.

Service Factory painottuu korkean lisäarvon palveluihin muodostaen eri korkeakoulujen tutkijoiden kesken temaattisia tutkimusprojekteja ja -ryhmiä, jotka tarkastelevat palveluja eri näkökulmista. Tavoitteena on tuottaa huipputason tutkimustietoa, sekä kehittää palvelujen koulutusta ja olla mukana palveluinnovaatioiden luonnissa.

Teksti: Marjaana Pihlajamäki